Untitled Document
Joensuun Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry
Yhdistyksen perustamissopimus kirjoitettiin 5.9.1974 Joensuussa.
Yhdistyksen kotikunnaksi sovittiin Joensuu ja toimialueeksi Joensuun kaupunki ja sen lähikunnat.
Yhdistyksen 2 ¤:n mukaan tarkoitukseksi sovittiin:
1. Edistää ja tukea kuulovammaisten lasten ja nuorten ohjaus-, opetus- ja kuntouttamistoimintaa.
2. Valvoa näiden lasten ja nuorten etuja sekä
3. Auttaa kyseisten lasten huoltajia lasten kuulovammaisuudesta johtuvissa erityisongelmissa.
3 ¤ määritteli yhdistyksen toimintamuodot, jotka olivat:
1. Tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja kuulovammaisia lapsia ja nuoria koskevissa asioissa.
2. Tukea käytännön toimenpiteillä julkisen vallan ylläpitämää kuulovammaisten lasten opetus- ja kasvatustoimintaa.
3. Toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisen varhaiskuntouttamisen järjestämiseksi, varsinkin lasten kodeissa ja päivähoitolaitoksissa.
4. Järjestää kuulovammaisten lasten huoltajille ja perheille valistus-, virkistys- ja ohjaustilaisuuksia.
5. Pitää yhteyttä vanhempiin kirjeitse, kerhoissa ja neuvottelutilaisuuksissa sekä pitää yhteyttä vanhempien,
viranomaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.
Perustamissopimuksen mukaan yhdistyksen jäsenet aloittivat heti käytännön työn ottamalla yhteyttä
Joensuun kaupungin sosiaalitoimeen päiväkotiosaston perustamiseksi johonkin päiväkotiin kuulovammaisia
lapsia varten. Kuulovammaisten lasten osasto saatiinkin perustettua Ellin päiväkotiin Länsikadun ja Kalastajakadun kulmaan.
Toiseksi vähintään yhtä tärkeäksi ellei tärkeämmäksikin toimenpiteeksi nähtiin kunnallisen kuulovammaisten
koulun saaminen Joensuuhun kokon maakunnan kuuroja ja huonokuuloisia lapsia varten. Joensuussa toimi
tuolloin erityiskoulun yhteydessä luokka, joka oli tarkoitettu huonokuuloisille lapsille, eikä luokassa
käytetty viittomakieltä. Kuurot lapset maakunnasta lähetettiin kuusivuotiaina valtion omistamiin kuurojen
sisäoppilaitoksiin Mikkeliin tai Jyväskylään.
Lain kunnallisten kuulovammaisten kouluista tultua voimaan 70-luvulla yhdistyksellä oli suuri työ kartoittaa
kaikki maakunnan huonokuuloiset ja kuurot lapset sekä saada heidän huoltajiltaan sitoumukset lasten koulunkäynnin
siirrosta Joensuuhun mahdollisesti perustettavaan kuulovammaisten kouluun. Ensimmäinen yritys koulun saamiseksi
Joensuuhun kariutui valtioneuvoston hylkäävään päätökseen, mutta tärkeästä hankkeesta ei luovuttu.
Maakunnan kansanedustajille järjestettiin asiasta tiedotus- ja evästystilaisuus ja kuulovammaisten
koulun saamisesta Pohjois-Karjalaan tehtiinkin eduskuntakysely. Lisäksi Joensuun kaupungin
koulutustoimenjohtaja ja yhdistyksen edustaja kävivät silloisen opetusministerin juttusilla henkilökohtaisesti
perustelemassa asian tärkeyttä. Niinpä sitten 1977 valtioneuvosto antoi luvan Kunnallisen kuulovammaisten
koulun perustamiseksi Joensuun kaupunkiin.
Yhdistyksen ehkä tärkein työ on kuitenkin tehty kuurojen lasten kielellisen kehityksen edistämiseksi.
1970-luvulla alkoi viittomakielen käyttö kuurojen lasten kuntoutuksessa ja koulutuksessa voimakkaasti edetä.
Tavoitteena oli toimiva kaksikielisyys - suomen- ja viittomakieli. Kuulevat pienten alle kouluikäisten lasten
vanhemmat opettelivat kuurojen lastensa kanssa samaan aikaan viittomakieltä. Päiväkodin henkilökunnalle
opetettiin viittomakieltä, ja samaa alettiin vaatia koululaitokseltakin.
Joensuun kunnallisessa kuulovammaisten koulussa viittomakielen käyttö opetuksessa aloitettiin esikoulusta
edeten vähitellen peruskoulun päättövaiheeseen saakka. Työ on tuottanut tulosta ja niinpä pohjoiskarjalaisia
Joensuun koulun entisiä kuulovammaisia oppilaita on kirjoittanut ylioppilaiksi jo useita.
Vaikka perustamissopimuksessa mainitut tärkeimmät tehtävät on saatu päätökseen,
työ kuulovammaisten lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu.
Yhdistys laajentanut toimintaansa jo kansainväliseksikin. Venäjän Karjalan kuulovammaisia
lapsia ja heidän perheenjäseniä ja opettajiaan on ollut Pohjois-Karjalassa ottamassa mallia toimintansa kehittämiseen Venäjällä.
Se, että Joensuun Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry aatteellisena yhdistyksenä on toiminut jo 30 vuotta
samojen periaatteiden mukaan ja toimii edelleen, osoittaa, että yhdistyksellä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallisena
vaikuttajana ja että työtä kuulovammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi tarvitaan.